P/E-luku – Näin käytät sitä oikein: osa 2

Keskimääräistä parempaan tuottoon yltääkseen sijoittajan tulisi löytää markkinoilta tilanteita, joissa osake hinnoitellaan matalammalle kuin yhtiön fundamenttien perusteella kuuluisi. Tällaiset tilanteet tunnistaakseen sijoittajan pitäisi hahmottaa seuraamansa osakkeen hyväksyttävä arvostustaso (hyväksyttävä P/E) ja verrata sitä sen hetken osakekurssilla laskettuun arvostukseen (P/E).

TUNNUSLUVUT

Jarkko Aho

11/26/20243 min read

P/E-luvun komponentit – Mistä hyväksyttävä P/E muodostuu?

Jos et vielä lukenut ensimmäistä osaa, niin lue se täältä: P/E-luku – Näin käytät sitä oikein: osa 1

Keskimääräistä parempaan tuottoon yltääkseen sijoittajan tulisi löytää markkinoilta tilanteita, joissa osake hinnoitellaan matalammalle kuin yhtiön fundamenttien perusteella kuuluisi. Tällaiset tilanteet tunnistaakseen sijoittajan pitäisi hahmottaa seuraamansa osakkeen hyväksyttävä arvostustaso (hyväksyttävä P/E) ja verrata sitä sen hetken osakekurssilla laskettuun arvostukseen (P/E). Jos osakkeen P/E on tällä hetkellä esimerkiksi 20, mikä näyttää monen silmissä korkealta, mutta sille tulisi fundamenttien perusteella hyväksyä esimerkiksi P/E 25, osake on todellisuudessa hyvin edullinen.

Kolme tärkeintä tekijää hyväksyttävän P/E:n määrittelyssä

Hyväksyttävän P/E:n määrittäminen on teknisesti helppoa, sillä se riippuu vain kolmesta tekijästä: yhtiön kannattavuudesta, kasvusta ja riskistä (vaikeampaa onkin sitten arvioida kunkin komponentin kestävä taso). Mitä parempi on yhtiön kannattavuus, mitä nopeammin sen tulos kasvaa ja mitä pienempi on sen riski, sitä korkeampi P/E-luku osakkeelle voidaan hyväksyä.

Hyväksyttävän P/E:n laskukaavassa kannattavuutta mitataan oman pääoman tuotolla (ROE) ja riskiä sijoittajan tuottovaatimuksella (oman pääoman kustannuksella). Kasvu taas tulee ymmärtää pitkän aikavälin keskimääräisenä tuloskasvuna.[1]

Hyväksyttävä P/E = (1 – kasvu/ROE) / (tuottovaatimus – kasvu)

Esimerkki: Olvi ja Fiskars vertailussa

Tarkastellaan kahta esimerkkiyhtiötä, Olvia ja Fiskarsia, joiden kummankin P/E-luku on nykykurssilla laskettuna noin 15.[2] Kumpikaan osakkeista ei siis näytä erityisen houkuttelevasti hinnoitellulta. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun nykyistä P/E-lukua verrataan fundamenttien kautta määritettyyn hyväksyttävään P/E-lukuun.

Olvin historialliseen suorituskykyyn nähden melko varovaisilla kannattavuus-, kasvu- ja riskioletuksilla (ROE 15 %, kasvu 5 %, tuottovaatimus 9 %), osakkeen hyväksyttäväksi P/E-luvuksi saadaan 16,7. Osake näyttäisi siis olevan varovaisillakin oletuksilla hieman aliarvostettu.

Fiskarsin historialliseen suorituskykyyn nähden jopa hieman optimistisilla oletuksilla (ROE 10 %, kasvu 5 %, tuottovaatimus 9 %), osakkeen hyväksyttäväksi P/E-luvuksi saadaan vain 12,5. Osake näyttäisi siis olevan optimistisillakin oletuksilla hieman yliarvostettu.

P/E-luvun analysointi – Halpa vai kallis osake?

P/E-lukujen syvällisempi analysointi paljastaa, että näennäisesti samalle tasolle arvostetuista osakkeista toinen onkin todellisuudessa halpa ja toinen kallis.

Jarkko Aho
Kirjoittaja on yksityissijoittaja ja sijoitusvalmentaja

[1] Gordonin kaavan (tasaisen kasvun mallin) mukaan P = D / (r – g), missä P on osakkeen arvo, D on osakekohtainen osinko, r on sijoittajan tuottovaatimus ja g on odotettu vuotuinen kasvu. Kun yhtälön molemmat puolet jaetaan osakekohtaisella tuloksella (EPS = E), P/E-luvulle saadaan seuraava kaava: P/E = (D/E) / (r – g), missä D/E on osingonjakosuhde. Kun tiedetään, että g = I x ROE, jossa I on investointisuhde ja ROE on oman pääoman tuotto (koska yritys kasvaa aina sillä nopeudella, mitä uudet investoinnit tuottavat), saamme yhtälön I = g/ROE. Lisäksi tiedetään, että D/E = 1 – I (koska yritys voi jakaa osinkoina sen osan tuloksestaan, jota se ei investoi). Kun investointisuhteen (I) kaava sijoitetaan osingonjakosuhteen (D/E) kaavaan, joka sijoitetaan P/E-luvun alkuperäiseen kaavaan, saadaan artikkelissa esitetty kaava: P/E = 1 – g/ROE / (r – g).

[2] P/E-luvut on laskettu käyttämällä normalisoituja osakekohtaisia tuloksia (normaali ROE x osakekohtainen oma pääoma), Olvilla 2,09 € (15 % x 13,95 €) ja Fiskarsilla 1,02 € (10 % x 10,15 €).

____

Disclaimer: Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään yhden kirjoituksen välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Esitetyt laskelmat perustuvat oletuksiin, joiden toteutumisesta ei ole takeita. Sijoittajan saama tuotto määräytyy markkinoiden kehityksen mukaan. Markkinoiden tuleva kehitys on epävarmaa, eikä sitä voi ennustaa tarkasti. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.